Työyhteisösovittelu

Sovittelu on ratkaisukeskeinen menetelmä muutokseen

Sovittelu sopii erilaisiin ongelma- ja konfliktitilanteisiin työyhteisössä ja se tähtää ongelmien avaamiseen, niiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen. Se ehkäisee ongelmien laajenemista ja sen avulla käydään läpi ihmisten välisiä haastavaksi koettuja asioita ja tilanteita. Sovittelu perustuu työyhteisön jäsenten yhteisen ymmärryksen ja oppimisen lisääntymiseen osallisia kunnioittavalla tavalla. Sovittelu sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin – ja myös kahden ihmisen välinen ongelma voidaan kohdata sovittelulla.

Menetelmässä sovittelija ohjaa työyhteisön jäseniä keskustelemaan ja toimimaan yhteisössä esiintyvien yhteistyötä haittaavien asioiden selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Tavoitteena on aina, että jokainen tuntee tulevansa kuulluksi. Sovittelu perustuu korjaavan konfliktinratkaisun (restoratiivisen oikeuden) teoriaan.

Arvoina ovat ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, myötätunto, luottamus ja anteeksianto. Kun työyhteisön jäsenet tulevat kuulluksi, saavat osallistua ja vaikuttaa asioihin, vahvistuvat sekä yhteistyön tekeminen että hyvinvointi yhteisössä. Sovittelun tarkoitus on saavuttaa käytännössä kestäviä ratkaisuja, joihin kukin työyhteisön osallinen voi sitoutua. 

Sovittelu on oppimisprosessi

Sovitteluprosessissa on määritelty kesto ja tavoite. Prosessiin kuuluu alkukartoitus organisaation johdon kanssa puhelimitse/videoyhteydellä tai kasvokkain, infotilaisuus työyhteisölle, jokaisen osallisen yksilötapaaminen (videoyhteys on mahdollinen), tarvittavat kasvokkaiset pienryhmäkeskustelut eri osapuolten välille (riippuen työyhteisön jäsenten määrästä ja konfliktin laajuudesta), kaikille yhteinen sovittelupäivä sekä lopuksi seurantatapaaminen noin kolmen kuukauden kuluttua sovitteluprosessista.

Sovittelussa luodaan ohjatun, kaikkien osallisten yhteisen pohdinnan ja keskustelun avulla kirjallinen sopimus, jota työyhteisö alkaa noudattaa. Tämän seurauksena muutos arjessa on mahdollinen. Sovittelu antaa keinoja asioiden tasaveroiseen käsittelyyn myös jatkossa, koska prosessissa opittavaa yhteistyön menetelmää voi käyttää aina uudelleen. 

Sovittelijan koulutus ja työkokemus

Työskentelen kaikenlaisten työyhteisöjen kanssa. Olen erikoistunut henkisen väkivallan (kiusaamisen) kysymyksiin sosiaalisissa yhteisöissä. Työyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen sovittelutoiminnan avulla on minulle hyvin tärkeä ja mielekäs ihmisläheinen työ, johon asiantuntemukseni on rakentunut koko työurani varrella yli 20 vuoden aikana.

Opiskelin työyhteisösovittelijaksi Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa v. 2018-2019.

Työyhteisöjen ongelmiin olen perehtynyt yhteiskuntatieteiden maisterin opinnoissani (valmistuin 2005, pääaine sosiologia, pitkä sivuaine psykologia, approbaturit johtamisesta ja kasvatustieteestä). Syksyllä 2020 syvennän ammattitaitoani opiskelemalla kognitiivis-analyyttistä näkökulmaa (KAT, lyhytterapeuttinen työote, Shortum.fi), mitä hyödynnetään niin yksilöiden kuin työyhteisöjenkin kanssa työskenneltäessä. Minulla on ryhmän ohjaamisen kokemusta myös kirjallisuusterapeuttisen työni kautta.

Olen aiemmin työskennellyt Työterveyslaitoksella työpaikkakiusaamisen tutkijana sekä Työministeriössä työhyvinvointiin liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä. Olen hankkinut laajan asiakastyön kokemuksen, mm. väkivaltatyössä sosiaalialalla.

Olen urani varrella toiminut monissa erilaista koulutusta ja osaamista vaativissa tehtävissä sekä hyvin erilaisissa työorganisaatioissa yksityisellä sektorilla, kolmannella sektorilla, kunnalla ja valtiolla. Olen työskennellyt esimerkiksi viestinnän alalla. Opiskeluaikanani toimin myyjänä, siivoojana, opettajan sijaisena, puistotyöntekijänä, päiväkoti- sekä kirjastoapulaisena. Kaikki aiemmat työtehtäväni ovat olleet minulle arvokkaita ja ovat kasvattaneet minua työyhteisöjen hyvinvoinnin ammattilaisena.

Lisää tietoa

Ota yhteyttä: Sanna Sutela 040 5252 869 ja sanaluoma (at) gmail.com tai käytä yhteystietosivun lomaketta.

Yhteistyö:

Teemme sovittelua myös parityönä työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja -kouluttaja Sari Luttisen kanssa, ks. Valmennus Sari Luttinen. Isommissa työyhteisöissä ja pitkälle edenneissä konfliktitilanteissa on hyödyllistä valita kaksi sovittelijaa. Katso esite (png-kuva, avautuu selaimeen):

Olen työyhteisösovittelijana Suomen Sovittelufoorumin (SSF) jäsen. Katso lisätietoa yhdistyksen työyhteisösovittelutoiminnasta.

Huom.: SSF kannattaa kaikkia sovittelumuotoja, mutta väkivaltatyön asiantuntemukseni pohjalta en kannata vakavan ja/tai toistuvan lähisuhdeväkivallan (myös henkinen väkivalta) sovittelua, sillä siihen ei sovittelutoiminta yllä. Väkivaltaan liittyy aina valta-asetelma, jolloin kohteeksi joutuva lähisuhteessa oleva henkilö on alisteisessa asemassa väkivaltaista käyttäytymistä ylläpitävälle henkilölle eikä pysty vaikuttamaan tilanteeseen, koska jokainen ihminen voi olla vastuussa vain omasta käyttäytymisestään. Väkivallan käytössä ei ole kysymys ns. tasaväkisestä riidasta, vaan sillä pyritään käyttämään väärin valtaa toiseen ihmiseen. Väkivaltaisen käyttäytymisen muuttuminen vaatii ihmiseltä syvää ja usein pitkää muutosprosessia ja kyvykkyyttä ottaa täysi vastuu omista teoistaan. Lähisuhdeväkivalta ei aina lopu ja tällöin yhteiskunnan ei tule kannustaa jäämään väkivaltaiseen lähisuhteeseen (esimerkiksi sovittelun avulla), koska väkivalta rikkoo aina ihmisen. Henkinen väkivalta voi olla kokemustasolla jopa rikkovampaa kuin fyysinen väkivalta.