Kirjallisuusterapeuttinen ohjaus

Ryhmä- ja yksilöohjausta

Kirjallisuusterapia on lyhytterapeuttinen ryhmäprosessi (18 h) tavallisimmin 5-12 hengen ryhmille, mutta lyhytkestoisempi yksilöohjaus on myös mahdollista osana räätälöityä terapeuttista kokonaisuutta (esim. 5-10 yksilötapaamista). Kirjallisuusterapiassa ohjataan (avoimia tai suljettuja) kasvuryhmiä, joissa ei ole erityistä teemaa. Tietyn teeman ryhmät ovat useimmiten suljettuja, eli ryhmän koko keston ajan siihen osallistuu vain tietty, valittu osallistujajoukko. Esimerkiksi väkivaltaan (kiusaamiseen) liittyvien kokemuksien käsittelemisen (suljettu) ryhmä on pienempi, 5-8 henkeä ja tällaisessa ryhmässä, jossa osallistujat puhuvat saman tyyppisistä elämänkokemuksista myös vertaistuki on merkittävässä roolissa.

Olen erikoistunut omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen ja väkivaltailmiön tuntemukseen (työyhteisöt ja lähisuhteet). Järjestän kasvuryhmiä, ryhmiä oman elämänkulun läpikäymiseen kirjoittamalla sekä työpaikkakiusaamista kokeneille. Muut teemat, joihin minulla on kiinnostusta ja aiheen tuntemusta ovat esimerkiksi työhyvinvointi laajemmin, päihteet, suruun ja kuolemaan liittyvien tunteiden käsittely.

Ryhmään osallistuminen

Kirjallisuusterapeuttinen työskentely koostuu yleisimmin kahdeksasta kahden tunnin tapaamisesta viikon välein. Omaelämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmissä kokoonnutaan yleensä kerralla hieman pidempään, 2,5 – 3 tuntia, jotta on riittävästi aikaa omalle kirjoittamiselle. Myös viikonloppukurssit ovat mahdollisia (esim. 3h + 3h / viikonloppu, yhteensä kolme viikonloppua / 18 h).

Kirjallisuusterapeuttiseen kasvuryhmään voi osallistua esimerkiksi oman hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen lisäämiseksi tai jonkin koetun ongelman käsittelemiseksi (jota ei välttämättä tarvitse tuoda ryhmässä muille esiin). Kirjallisuusterapiassa ihminen käsittelee myös sisällään piilossa olevia asioita. Joskus omasta itsestä voi nousta jotain yllättävääkin esiin. Silloin kuitenkin ihminen on pääosin valmis käsittelemään ilmi tullutta asiaa tietoisella mielellään.

Pyydän jokaisen ryhmään tulijan 30-45 minuutin alkukeskusteluun ennen ryhmätoimintaan sitoutumista, jotta sekä osallistujan että ryhmän tavoitteet ovat yhtenevät (keskustelu voidaan pitää verkkoyhteydellä). Suunnittelen ryhmän sisällön osallistujille tärkeiden teemojen ja tavoitteiden mukaan.

Kirjallisuusterapiaan osallistumiselle on melko vähän rajoituksia, mutta akuutissa kriisissä ryhmä ei ole hyödyllinen. Tämä mm. siksi, että ryhmään osallistuessa on jaksettava jonkin verran keskittyä yhteisiin kirjoitus- ja lukutehtäviin ja keskusteluun esiin nousevista, joskus vaikealtakin tuntuvista aiheista. Ryhmässä osallistujat pyritään aina kohtaamaan ymmärtävällä ja hyväksyvällä tavalla.

Tiedotan alkavista ryhmistä näillä verkkosivuilla, Twitterissä ja Facebookissa. Loppuvuodesta 2020 pidän uuden verkkoryhmän.

Katso ryhmien sisältökuvauksia aiemmista esitteistä (latautuvat suoraan verkkosivulle, PDF-muoto):

Ohjaajan koulutus ja työkokemus

Opiskelin kirjallisuusterapiaohjaajaksi Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus HY+:ssa 2016-2017. Koulutus järjestettiin yhdessä Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n kanssa. Lyhytterapeuttista työskentelyä (kognitiivis-analyyttinen näkökulma, KAT) opiskelin syksyllä 2020 Shortum Oy:n kouluttajapsykoterapeuttien johdolla.

Huom. Kirjallisuusterapiaohjaajan koulutus ja lyhytterapeuttinen koulutus eivät kuulu Valviran alaiseen valvontaan (ohjaajista ei ylläpidetä rekisteriä), eivätkä ne ole virallista, pitkäkestoista terapiaa (ellei ohjaajalla ole koulutuksensa lisäksi pitkä psykoterapeutin koulutus). (Kouluttajapsykoterapeutit ovat Valviran rekisterissä.) Kela ei korvaa lyhyt- eikä kirjallisuusterapiaa.

Olen lisäksi käynyt vuoden mittaisen kirjoittajakoulutuksen (Laajasalon opisto) ja kirjoitan fiktiota, joten tapani tehdä kirjallisuusterapeuttista ohjausta sisältää paljon osallistujan omakohtaista kirjoittamista. Huom. Kirjallisuusterapiaan osallistuttaessa tavanomainen koulussa opittu kirjoittamistaito ja halu osallistua riittää, eikä tarvitse olla myöskään erityistä kirjallisuuden tuntemusta.

Minulla on pitkä kokemus asiakastyöstä sosiaalialalla. Olen työskennellyt väkivallan vastaisessa työssä Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:ssä sekä Naisten Linjalla. Minulla on myös päihteisiin liittyvää ammatillista asiantuntemuksesta, olen toiminut projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiössä. Olen työskennellyt lisäksi pitkään Helsingin kaupungilla sosiaalityöntekijänä erityisesti nuorten aikuisten parissa. Työpaikkakiusaamiseen ja työpaikkojen hyvinvointiin olen perehtynyt toimiessani Työterveyslaitoksella tutkijana, Työministeriössä erikoissuunnittelijana ja projektikoordinaattorina sekä yhteiskuntatieteiden maisterin opinnoissani (pääaine sosiologia, pitkä sivuaine psykologia, approbaturit johtamisesta ja kasvatustieteestä, sekä lisänä jonkin verran perheopintoja ja viestintää).

Pidän paljon ihmisläheisestä, (kirjallisuus)terapeuttisesta työstä. Luova työskentely on mielekästä ja koen terapeuttisen työn hyvin merkityksellisenä. Työskentelytapani on asiakaskeskeinen, empaattinen ja analyyttinen. Pyrin aina mahdollisimman tasapuoliseen ja huomaavaiseen ryhmän ohjaamiseen. Lämpimästi tervetuloa ryhmiin!

Lisää tietoa

Kysy lisää: Sanna Sutela 040 5252 869 ja sanaluoma (at) gmail.com tai käytä yhteystietosivun lomaketta.

Lue lisää Kirjallisuusterapiayhdistyksen verkkosivuilta. Olen yhdistyksen jäsen. Katso yhdistyksen ajankohtainen toiminta.